sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Mätä omena


Kauneimpien kirjojeni katselmus huipentui neljä viikkoa sitten rakkaudellisissa merkeissä. Lähdin ansaitulle terveyslomalle vuoristoon lepuuttamaan hermojani ja ottamaan etäisyyttä kaikkeen kirjataideprojektin aikana näkemääni.

Nyt vaikuttaa siltä, ettei parin viikon lepo riittänyt poistamaan myrkkyä verenkierrostani. Taidan olla pääsemättömissä näiden "pahan kukkien" kanssa. Ohjaileepa elämänpolkuani sitten piilotajuinen viettipohja, kohtalon oikku tai kosminen salajuoni, joka tapauksessa oheinen teos kulkeutui näköpiiriini kirpputorilla vain pari päivää lomalta paluun jälkeen.

Pinnallisesti tarkastellen tämänkin kirjankannen sanoma on maailmoja syleilevän rakkaudellinen. Mutta miksi suuret valtiojohtajat juhlistavat rauhaa ja ystävyyttä tarjoilemalla toisilleen mustunutta lankeemuksen attribuuttia? Teos on julkaistu vuonna 1960. Tältä osin henkilökohtainen kaanonini meni uusiksi. Hugo Glaserin lääketiedekirja siis väistyköön rauhan ja ystävyyden tieltä historian kaatopaikalle.

 

    

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Hyvä lause


Tämä virke koostuu seuraavista sanoista (joita on yhteensä neljäkymmentäyhdeksän): neljätoista kertaa kahdesti, viidesti kerran, kahdesti tämä, kahdesti virke, kahdesti koostuu, kahdesti seuraavista, kahdesti sanoista, kahdesti joita, kahdesti on, kahdesti yhteensä, kahdesti neljäkymmentäyhdeksän, kahdesti neljätoista, kahdesti kertaa, kahdesti viidesti, kahdesti ja, kerran nämä, kerran vaatteet, kerran haisevat ja kerran kuolemalta.

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Kauniita kirjoja kauniille ihmisille, osa 6

Kirjankansikatsaukseni on saapunut lähelle jälleenrakennuksen alkujuurta, "Suomea vuonna nolla". Vasta nyt voimme tarkastella silmiemme eteen piirtyvää kirjadesignin historian suurta linjaa koko komeudessaan: Rakkauselämän tienviitoista Saunamestariin.

Jos valikoimani edustavuuteen on luottamista, Suomen kirjankansitaiteen kultakauden vallitseva tyyli oli klassisen puhdaslinjainen roturealismi. Suuntaus alkoi väistyä 1960-luvulle tultaessa painuakseen lopulta pienpainatteiden marginaaliin. Mutta kuten edellinen merkintäni osoittaa, ainakin vielä vuonna 1963 roturealismin kannatus oli vakaalla institutionaalisella pohjalla.

Viehättävänä erikoisuutena mukana on varhainen pop up -kirja Punahilkka, jonka sivuilta Peto kirjaimellisesti ponnahtaa pahaa aavistamattoman lapsilukijan silmille.

ANEn toimitus tekee parhaillaan lähtöä vaaralliselle ulkomaankomennukselle etsimään "skuuppia". Jos kriisipesäkkeessä tulee "kuumat paikat", on luultavaa että mahdollisten tulevien kommenttien julkaisu viivästyy jopa useita vuorokausia. Toivomme lukijoilta kärsivällisyyttä. Vaikka julkaisutahti tilapäisesti hidastuu matkan aikana, kommentit ovat yhtä lämpimästi tervetulleita kuin ennenkin. Blogi palautuu normaaliin hektiseen päivärytmiin kahden viikon kuluttua.  



Jaakon kauneimmat kirjat 1947-1958

1958
 Arvo Aallas: Vinosilmä saapuu 
satamaan (Karisto)



1957

 
Thoralf Gulbrandsen: Puuttuva rengas
 (Ristin voitto r.y.)


 
 1956


Pekka Tiilikainen: Suunnista raittiuteen
 (Suomen opettajain raittiusliitto)


1955
 
Aarne Hellemaa: Eläinten täyttäminen
(Otava)


1954
 
 M. H. Morrill: Puhuvan rummun maassa
(Kustannusliike Kirjatoimi)



1953
 
 Karl-Aage Schwartzkopf: Makkosten
musta Momo (Gummerus)



1952
 
 Aleksi E. Saarela: Alkoholinorjan
vapahdus (Ristin voitto r.y.)


1951
 
 Vilho Helanen: Kansantuhooja
(Gummerus)


1950
 
 Punahilkka-nousukuvakirja
(Kuopion kansallinen kirjapaino)


1949
 
Martti Koura: Yhdestoista hetki (Otava)


1948
 
 Valdo Fleming: Rummut puhuvat (WSOY)


1947
 
M. Sexerot: Rakkauselämän tienviitat
(Viljanteen kirjakauppa ja kustannusliike)