lauantai 9. helmikuuta 2013

Myrskyn jälkeen


Edellinen merkintäni synnytti palautemyrskyn sähköpostiini. Perinneritarikunnan postituslistalla virisi kiivas linjakeskustelu. Harkittuani asiaa pitkään päätin tilapäisesti "jäädyttää" edellisen merkintäni viimeiset kommentit. Ne ovat tallella Bloggerissa sen varalta, että toimitusneuvosto päätyy myöhemmin sittenkin puoltamaan niiden julkaisua.

Ymmärrän aiheuttamani mielipahan ja pyydän harkitsematonta menettelyäni anteeksi. Olen yhä sitoutunut ANEn perustamiskirjassa määriteltyihin tiedotuseettisiin suuntaviivoihin. Vaikka blogini palvelee suurta yleisöä ja haluaa elää mukana kansalaisten arjessa iloineen ja suruineen, sen on osoitettava lojaaliutta myös rahoittajatahoja kohtaan.

Poikkesin edellisen merkintäni moderointipolitiikassa vanhasta hyväksi havaitusta linjasta tietoisesti, koska katsoin kirjallisuus- ja elokuva-aiheen "viattomaksi" maaperäksi kaikkien kansalaisten väliselle epäpoliittiselle kohtaamiselle ja ajatustenvaihdolle. Reaktioiden laadusta ja määrästä päätellen tämä oli virhearvio.

Jottei kenellekään jäisi epäselväksi, korostan vielä kerran, että perinneritarikunta ANE luonnollisesti jakaa varauksetta kaikki modernin länsimaisen yhteiskunnan perusarvot, joihin kuuluu muiden muassa sukupuolten tasa-arvo. Journalistisessa työssä ANE pyrkii johdonmukaisesti edistämään näiden arvojen toteutumista esimerkiksi puuttumalla yhteiskunnassa havaitsemiinsa epäkohtiin ja tiedottamalla niistä lahjomattomasti.

Samalla ANEn on kuitenkin vaalittava kansankunnan muistia ja järjestön perinteiden katkeamattomuutta. Sen on pyhitettävä jäsenilleen perustamisasiakirjassa määritelty ideologisesta, uskonnollisesta ja poliittisesta häiriköinnistä rauhoitettu alue. Tietoyhteiskuntamme asukas, läpivirtualisoitunut, pirstaloitunut ja nomadismiin pakotettu ihmisyksilö, kaipaa ajoittain edes hetkellistä vakautta, tukipistettä minuudelleen. ANEn jäsenien jakamat veljeydelliset mysteerit, joissa perinne tulee eläväksi osaksi jokapäiväistä maailmassaoloamme, tarjoavat meille yhden tällaisen turvasaarekkeen. Nykyihmisestä ikivanhat arvostukset, säännöt, rituaalit ja käytännöt voivat näyttää mielivaltaisilta. On myös väistämätöntä, että maine hämäräperäisenä "salaseurana" herättää epäluuloa ulkopuolisissa lukijoissa.

Seuroilla, yhdistyksillä ja yksityisillä klubeilla on oikeus määritellä jäsenkriteerinsä itse. Pidän harmillisena sitä, että tietyt tahot haluavat keinotekoisesti politisoida esimerkiksi ANEn harjoittaman traditiouskollisuuden. Henkilökohtaisesti en kuitenkaan näe naisten lähettämien asiallisten kommenttien julkaisua ongelmallisena. Aika näyttää, tuleeko koko toimitusneuvoston kelkka tässä asiassa kääntymään.

Vahingosta viisastuu. Myrskyn jälkeen on taas mukava palata normaaliin päiväjärjestykseen. Suhtaudun jupakkaan arvokkaana oppimiskokemuksena.

4 kommenttia:

  1. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Tämänkin kommentin jouduin poistamaan, koska kirjoittaja tulee epähuomiossa paljastaneeksi siinä liikaa veljeydellisistä mysteereistämme. Avoimelle keskustelupalstalle nämä aiheet eivät sovi. Jäsenet ymmärtävät mistä on kyse, kun kerron suurlohikäärme Haapalan viitanneen viestissään tärkeimpään initiaatiokaavaamme (lyhenne "m.t.").

    VastaaPoista
  3. Alistun nöyrästi tahtoosi. Huumori on huumoria, mutta näillä asioilla ei pidä leikkiä. Myönnän, että olin paljastaa liikaa menemällä siitä, missä ”aita” on ns. ”matalin”.

    VastaaPoista
  4. ANE operoi keskellä muuttuvaa maailmaa, eikä meilläkään ole varaa lukittautua norsunluutorniemme salakammioihin. Keskustelu toimintojemme läpinäkyvyydestä elää postituslistalla koko ajan. Pidän toverillista ilmapiiriä terveenä enkä missään nimessä halua panna pistettä rakentavalle dialogille. Niinpä sinunkin aiempi kommenttisi on tallennettu - ellei tulevaa, kaikille avointa julkaisua silmällä pitäen niin ainakin historiantutkijoiden käyttöön.

    VastaaPoista